SUOMALAINEN HUIPPUSUUNNISTUS TÄNÄÄN JA HUOMENNA

Suomalaisen huippusuunnistuksen vuosien 2016 – 2020 strategian mukaan Suomen tulisi olla pysyvästi kolmen parhaan maan joukossa kaikissa suunnistuksen lajeissa. Strategian mukaan huippusuunnistus on näkyvillä mediassa sekä omaa arvostusta yli laji- ja kansalaisuusrajojen.

Vuoden 2013 suunnistuksen MM-kotikilpailuissa Suomi saavutti yhden kultaisen, kaksi hopeista ja kaksi pronssista mitalia. Tämän jälkeen suomalainen huippusuunnistus on saavuttanut yhteensä kolme hopeaa ja neljä pronssia. Mitalien määrää tarkastellessa voidaan todeta, ettei Suomalainen huippusuunnistus ole pystynyt vakiinnuttamaan paikkaansa kolmen parhaan maan joukossa normaalissa kesäsuunnistuksessa.

Unohdetaan mitalitaulukot hetkeksi ja mietitään miten suomalaisella huippusuunnistuksella menee tänä päivänä ja miltä sen tulevaisuus näyttää SWOT-analyysin keinoin.

Suomen miehet 10 vuoden tauon jälkeen MM-viestin mitalikantaan (Suomen Suunnistusliitto)

Missä menee suomen nuorten maajoukkueentaso vs kansainvälinen huippu – missä olemme hyviä ja miten asioita voisi vielä kehittää entistä paremmin?

Suomen nuorten maajoukkueiden taso on noussut viime vuosina vai onko? Tämä varmasti herättää paljon erilaisia näkökantoja. Millä mittareilla me mittaamme tason nousua, jos ylipäätään sitä on tapahtunut?

Tiettyjen mittareiden osalta voidaan sanoa, että taso on noussut. Hyvinä mittareina voidaan pitää seuraavia asioita: kuinka paljon nuoria pelaajia pääsee ulkomaille pelaamaan tai pääseekö nuorten maajoukkueet EM- tai MM-lopputurnauksiin. Näitä mittareita kun tarkastelee, niin olemme menneet askeleita eteenpäin. Tyttöjen 18 -vuotiaat pelasivat vuonna 2018 EM-lopputurnauksessa, josta sitten pääsivät MM- lopputurnaukseen. Tämä oli hieno saavutus. Suomi pelasi myös hienoa jalkapalloa kisoissa. Poikien puolella taistellaan jatkuvasti lopputurnauspaikoista. Tässä on tullut selkeä tason nosta aikaisempaan. Meillä myös todettavasti useampi pelaaja lähtee ammattilaiseksi ulkomaille kuin kymmenen vuotta sitten. Nämä konkreettiset muutokset kertoa sitä, että tasomme nuorten puolella on noussut. Mutta onko tämä koko totuus? Ohessa hieman tarkempaa analyysiä, missä olemme kehittyneet ja mitä vielä pitäisi kehittää.

Hurrikaani vie hiihtäjät?

Tammikuun puoliväli, hiihtokelit parhaimmillaan? Viime talvena kyllä, tänä talvena ei. Onko ilmastonmuutos vienyt vuodessa hiihdon perikatoon? Lunta ei ole kuin Lapissa, lähes kaikki eteläisen Suomen hiihtokilpailut on peruttu tai siirretty ja hiihtokansa jonottaa kuntien säilölumiladuilla hiihtohuuman toivossa. Vesisateet ja kovat tuulet ovat värittäneet alkutalvea ja kiusanneet hiihtäjiä ympäri Suomea ja muuta Eurooppaa. Ilmaston radikaalit ja hetkessä muuttuvat sääilmiöt ovat tätä päivää. Mikä mättää ja miten tilanteeseen tulisi suhtautua?

Lohduton näkymä perutuista/siirretyistä hiihtokilpailuista ympäri Suomea (14.1.2020, Hiihtoliitto)

10 valmentajan alter egoa

Valmentajan työ on moniammatillista. Työssä on eduksi, jos valmentajan ymmärrys urheiluvalmennuksen eri osa-alueista on laaja-alaista ja valmentajalla on halu oppia työssään myös muiden alojen ammattilaisilta.

Valmentajan työn moniammatillisuus voi tarkoittaa muun muassa viestintään, ihmisten johtamiseen, esiintymiseen, terveydenhuoltoon, fysioterapiaan ja ravitsemukseen liittyviä työtehtäviä, joita valmentaja suorittaa lajivalmennuksen ohella.

Erilaisten konkreettisten työtehtävien lisäksi valmentajalla on myös erilaisia rooleja, joita hän vaihtelee tilanteiden ja tarpeen mukaisesti. Valmentaja on usein toiminnan moottori ja hänen tehtävänsä on pitää valmennuskokonaisuuden eri osat ja toimijat liikkeessä sekä aikataulussa.

Valmentaja henkinen kapasiteetti ja oman mielen joustavuus ovat merkittävässä asemassa, kun hän sukkuloi eri roolien välillä toimintaansa samalla arvioiden.

Rooleja on monenlaisia, ja kukin valmentaja tekee työtään omaan persoonaansa sopivalla tavalla. Tähän kirjoitukseen olen koonnut 10 erilaista valmentajan roolia tai alter egoa, joiden avulla hän selviää monenlaisista tilanteista. Tunnistatko itsesi?

Vanhempien ja valmentajan yhteistyö lapsen liikuntaharrastuksen tukemisessa ja kehityksessä

Vanhempien rooli lapsensa liikuntaharrastukseen motivoitumisena, sitoutumisena ja liikuntaharrastuksessa viihtymisenä on tärkeä. Koti on ikään kuin toinen valmennuskeskus. Valmentaja voi vahvistaa monella tapaa vanhempien ja valmentajan välistä yhteistyötä, sekä sitä kautta tukea lasta liikuntaharrastuksessa ja kehityksessä. Tämä on iso kokonaisuus ja se on hyvä pitää mielessä varsinkin seuratasolla, mutta mitä jos valmentaja keskittyisikin yhteen asiaan, jonka kautta saisi vanhempia mukaan yhteistyöhön.

CrossFit tavaramerkki vs. toiminnallisen urheilun lajiliitto

Lajin historiaa

CrossFit on urheilulajien valtavirrasta siinä mielessä poikkeava laji, että siinä ei ole lajiliittoa, jonka alaisuudessa toimitaan. CrossFit Inc on amerikkalainen tavaramerkki, jonka Greg Glassman on rekisteröinyt vuonna 2000.

CrossFit on laaja-alainen kunto- ja voimaohjelma, joka

Riihimäki tarvitsee urheiluakatemiatoimintaa

Koulu ja urheilu

Riihimäen kaupunki lakkautti lukion urheiluvalmennuksen kurssivalikoimastaan 2016 kun päätös siitä tehtiin paria vuotta aikaisemmin säästösyihin vedoten. Urheiluvalmennus tulisi saada takaisin, ja pian.

Kun pohditaan tämän hetkisiä resursseja, joiden rajoissa seurat operoivat, jätetään vielä joitakin keinoja hyödyntämättä. Yksi olennaisimmista kehittymisaskelista olisi koulutoimen ja seurojen yhteistyössä toteutettava urheiluakatemiatoiminta, joka tarjoaisi tavoitteellisesti urheileville nuorille aamuharjoittelun mahdollisuuden koulupäivien yhteydessä.

Kuka taklaa ja ketä?

Lätkä! Kovien jätkien laji. Hampaita puuttuu, missejä kaatuu, koutsit huutaa. ”Kiviä taskuun poika”- huudot raikuvat. Välillä tapellaan. Homot eivät tietenkään jääkiekkoa pelaa, onhan kyseessä sentään miesten peli.

Eikun, hetkinen. Eihän tuo taidakaan olla enää nykypäivää.

Pää ylös poeka!

Kuva montrealgazette.com

Tämän kertainen blogikirjoitukseni pohtii päähän kohdistuvien taklausten tilannetta nykypäivän kiekossa.

Näin Leijonat on raivannut tiensä kohti maailman kärkeä

Ihanaa Leijonat, Ihanaa!

(MM-kisat 2019, Yle)

Suomessa on viime vuosina totuttu menestymään jääkiekon arvokisoissa. Oli Suomen joukkue ennakkoasetelmissa millainen tahansa, voi piskuinen Suomi haastaa jääkiekon suurmaita Kanadaa, Venäjää ja Ruotsia. Viime vuosikymmenellä Suomi onnistui voittamaan kahdesti maailmanmestaruuden. Mistä menestyminen on saanut alkunsa?

Mihin menet Suomen soutu?

Suomen soutuvalmentajakerhon tehtävät palautuivat minulle syksyllä kuuden vuoden tauon jälkeen. Kerhon toiminta on näivettynyt viime vuosina monella tapaa. Ryhmä ei ole kokoontunut, ja valmentajia on jäänyt kerhosta pois. Tähän pestiini liittyen osui sopivasti myös opintotehtäväni kartoittaa soudun nykytilaa. Avasin keskustelua aiheesta soutuvalmentajien suljetulla Facebook sivustolla. Sain yksityisviestein vastauksia muutamalta valmentajalta, ja heidän näkemyksiään soudun nykytilasta. Esitän yhteenvedon näistä vastauksista, ja lopuksi esitän myös omat kommentit.