TOP 10 –VINKIT LAPSUUSVAIHEEN VALMENTAJILLE

Olen seurannut vuosien varrella omien lasteni matkassa kymmeniä 5-12 -vuotiaiden lasten harjoituksia eri urheilulajeissa. Olen myös itse vetänyt yli 15 vuoden aikana satoja harjoituksia ja liikuntatunteja alakouluikäisille lapsille. Osa harjoituksista, niin muiden valmentajien ohjaamista kuin omistanikin, ovat olleet onnistuneita, toiset taas eivät.

Haluan jakaa kaikille lasten parissa valmennustyötä tekeville omat ajatukseni, kokemukseni ja osaamiseni (työn, valmennuksen ja koulutuksen kautta hankittu) toimivan harjoituskulttuurin rakentamisesta, joka mahdollistaa laadukkaan ja kehittävän toimintaympäristön niin harrastetason kuin kilpatasonkin liikunnasta ja urheilusta innostuneille lapsille. Oma tulokulmani tämän teeman käsittelyyn on joukkuelajien ja erityisesti jalkapallon parista (minkä vuoksi puhun tekstissäni pelaajista), mutta uskoisin samojen lainalaisuuksien pätevän myös yksilölajien harjoitustapahtumiin, erityisesti juuri tässä lapsuusvaiheessa, jolloin yksilölajienkin harjoittelu tehdään pääsääntöisesti isommissa lapsiryhmissä.

Valmennuspäällikön arkea

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni, kirjoitan valintavaiheesta ja sen isoista kysymyksistä sekä haasteista. Haluan myös haastaa ajatusta siitä että saako lapsi oman rauhansa kehittymiselle ja mahdollisuuden harrastaa monilajisesti mahdollisimman pitkään?

Toimin työssäni alle 13–14 vuotiaiden jääkiekkoilijoiden parissa ja johdan seuran näkökulmasta tätä kyseisen vaiheen toimintaa, meidän seurassa pelaajia tässä vaiheessa on 228kpl ja he pelaavat jääkiekkoliiton eri tasoilla (AAA-A). Vaihe kestää näillä pelaajilla kaksi kautta, näiden kahden kauden aikana nämä lapset harjoittelevat keskimäärin 5. 5 h jäällä viikossa pelit mukaan lukien.